maanantai 17. syyskuuta 2012

Nuoret aikuiset naiset

Minun maailmassani nuori nainen voi kuulua yhteen oman mielen maailmani muodostamaan ryhmään. Usein jos näen uuden ihmisen, lokeroin sen heti mielessäni omaan lokeroonsa. Tiedän, tuo tapa on kamala.

Teinit
Teini tarkoittaa minulle suosittua ihmistä. Lukion aulat valtaavat, aina muodissa olevat, koulussa pärjäävät ja itseään muita paremmaksi kuvittelevat ihmiset kuuluvat tähän karismaattiseen ja kauniiseen lokeroon. Tähän ryhmään ei pääse kuka vain, siihen synnytään. Tietenkin on poikkeus tapauksia. Tämän ryhmän populaatiota on levittäytynyt kaikkialle, suurimmaksi osin kylläkin kouluun ja töihin. Teinin tunnistaa heti. Itseluottamusta näillä tyypeillä on yleensä kuin muille jakaa, vaatteet on kuin viimeisimmästä H&M:n katalogista ja seurassa on aina muita saman tyylisiä ihmisiä. Kierrä nämä ihmiset kaukaa, koska joskus tälläiset ihmiset voivat olla suoraan sanottuna ihan kamalia bitchejä, okei me kaikki voimme olla, mutta silti.

Wannabe-Teini/Lissu/yms.
Tämän ryhmän jäsenen voi tunnistaa hillittömästä brownserin käytöstä, joka siis johtaa oranssin ruskeaa naamaan. Mustat super pitkät, mutta yleensä yhteen paakkuuntuneet ripset, peroksiidi blondit hiukset, kilometri lisäkkeet, meikkivoiteella maalatut huulet ja pahimmassa tapauksessa niin kutsutut "lokin paskat" silmäkulmassa ovat tämän kategorian ihmisten tavanomaiset tunnuspiirteet. Äsken luettelemaa meikkikerrosta kutsutaan siis nudemeikiksi. Kyllä, todella luonnollista. Wannabe-Teini on helppo olla, nimittäin pakkelia vaan pari kiloa naamaan, paljastavat vaatteet ja kadun kulmaan vaan odottamaan, että joku amis jätkä pysähtyisi Toyota Corollallaan bassot jytisten pyytämään näitä natural beauty tyttöjä autoonsa. Wannabe-Teini haluaa kovasti oikeiden Teinien joukkoon ja kalasteleekin jo edellämainitusta aulasta paikkaa aina kun on vain mahdollista.

Syrjäytyneet/Yksinäiset
Nämä nuoret ovat mieluiten välituntinsa yksin seuraavan oppituntinsa luokan edessä. He pysyvät mieluiten näkymättöminä ja on ihmeellistä jos heidät edes erottaa seinästä. Tunnistat tämän lokeron tyypin siitä, että kun hän kävelee sinua vastaan, ajattelet ettet ole ikinä nähnyt häntä. Tietenkin voi olla mahdollista, että jopa pienessäkin koulussa et ikinä törmää kaikkiin ihmisiin, joten älä tuomitse vain tuon teorian mukaan. Syrjäytyneet eroavat täysin muusta porukasta: he ovat melkein aina yksin. Illan tullen he angstaavat blogeihinsa tai päiväkirjoihinsa siitä kuinka paska päivä taas oli. Vinkki teille: tutustukaa toisiin saman kategorian ihmisiin. Ei se ota, jos ei anna.

Sitä Sun Tätä/Oman tyylin näyttäjät
Tämä ryhmä on todella pirstaleinen. On rokkareita, emoja, megamuotitietoisia, nörttejä, räppäreitä, hevareita, punkkareita, liikunta-on-elämä tyyppeja ja monia muita tämän lokeron lapsi lokeroa. Tämä porukka ei ole suosittua, mutta heillä on kavereita, joten he eivät ole syrjäytyneitäkään. Voit tunnistaa tähän hulppeaan ryhmään kuuluvat tyypit siitä, että tyypin elämän tyyli ja pukeutuminen on massasta eroavaa ja liittyy jotenkin mielenkiinnonkohteeseensa. Yleensä lapsi lokeron jäsenet liikkuvat myös kaltaistensa kanssa ryhmissä, esim. emot angstaavat aina yhdessä. Kyllä ne pitkä lettiset hevarit kaikkine kilisevineen ketjuineen eroavat normaalista massasta. Näiden kaikkien lapsi lokeroiden jäsenet ovat omalle tyylilleen todella uskollisia ja tappeluitakin saattaa välillä olla, mutta onneksi mama lokero yhdistää kuitenkin kaikki yhteen. Tämä koko lokero on yhtä sekava kuin mun pää (eli so mess up), joten siirrytään seuraavaan ryhmään.

Me Tavikset täs vaan
Loput immeiset kuuluu sitten tähän ryhmään. Me kaikki jotka olemme jääneet jäljelle, pullon pohjalle, topan viimeisiksi puruiksi, me jotka emme mahtuneet minnekkään muualle, me jotka emme päässeet minnekkään muualle. So sad I know. Tunnistat tämän ryhmän jäsenen siten, että ne ei siis yksinkertaisesti kuulu mihinkään muuhun. Voi myös olla mahdollista ettet edes tunnista tämän ryhmän isäntää, koska me olemme niin massaa. (Kirjoitan "me" pronominissä, koska luen itseni tähän suureen ryhmään.) Me emme ole suosittuja, mutta emme ole yksinäisiäkään. Me emme kannatta henkeen ja vereen mitään tiettyä tyyliä, me vaan ollaan. Me täs vaan.

Koska yritän olla viisas ihminen, niin sanon: "Älkää hyvät ihmiset ottako tätä tosissaan." Mun mielipiteet, mun ajatuksen juoksu ja kaikki tälläinen on jotain sellaista jota ei kannata uskoa. Jos luitte tämän, niin ajatelkaa tätä ihan huumori mielellä. Tulevaisuudessa vähän totisempaa postausta. Toivottavasti.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Ensimmäinen



Minulla on kauan pyörinyt päässä ajatus blogista. Ei mistään muoti- tai lifestyleblogista, vaan blogista johon voin kirjoittaa mielipiteitä, ehkä kertoa joistan lukemistani kirjoista, ja vaan kirjoittaa. Luetaanko se lifestyleblogiksi? Nyt tiedän lauseen, jolla yritän kuvata tätä blogia: Carrie Bradshaw. Haluan kirjoittaa kolumnia, tai no näppäillä postauksia, mutta melkein sama asia, eikö?

En kyllä ole oikeasti mikään äidinkielen kymppioppilas, tai mitään sellaista, enkä ehkä omaa muiden mielestä tarpeeksi värikkäitä mielipiteitä, mutta ajatuksia minulla on. Paljon ajatuksia jotka haluan jakaa kaikkien ihmisten nähtäväksi. Näistä minun toivottavasti monista tulevista teksteistä haluan sanoa sen, että kirjoitusvirheitä voi olla ja niistä saa huomauttaa. Yritän kuitenkin jotenkin tarkistella, ettei kirjoitusvirhepaholainen yritä hyökätä tekstieni kimppuun liian usein.

Mutta, tulevia kirjoituksia odotellessa voin vain sanoa, että kirjoittaminen on intohimoni, kirjat ovat rakkauteni, ja kaikki tekstit kaikista pahin heikkouteni.